Miten Suomen ja Venäjän yhteistyötä lastensuojelussa voisi kehittää?

ast

Tapasin äsken Moskovassa apulaispäällikkö Veronika Voronovan (kuvassa keskellä) ja ylitarkastaja Julija Sergejevan Venäjän lapsiasiamiehen virastosta. Keskustelimme Suomen ja Venäjän lapsiyhteistyön tilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Käsittelimme monia mielenkiintoisia teemoja. Venäjän lapsiasiamies Pavel Astahov oli harmitellut Maria Kaisa Aulan eroa, koska heille oli ehtinyt syntyä toimiva keskustelusuhde. Nyt suhteita ei juurikaan ole. Venäjä on ehdottanut Suomelle kahdenvälistä lapsiasioiden asiantuntijakomissiota, joka keskustelee kansainvälisen ja kansallisen lapsioikeuden tilasta. Venäjän ja Ranskan välillä toimii sopimukseen perustuva hallitustenvälinen perheasioiden komissio. Suomi on vastannut Venäjän ehdotukseen lapsiasiakomission perustamisesta tarjoamalla niin sanotun kontaktiryhmän yhteystiedot. Suurempana ongelmana pidimme Suomen valtamedian jatkuvasti levittämiä valheita ja vääriä tietoja Venäjän median sisällöistä ja viranomaisten lausunnoista. Eniten valheita levittävät YLE ja HS. Venäjän mediassa on tuotu paljon esille Suomessa asuvien venäläisten äitien ja lasten näkökulmaa, mutta Suomen mediassa he eivät ole ollenkaan esillä. Suomalaiset toimittajat ovat myös vainonneet ja painosteneet venäläisiä äitejä. Pohdimme lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan uusinta lausuntoa, jonka mukaan Suomella on oikeus ottaa venäläisäitien lapsia huostaan, koska Venäjä ei ole tuominnut kuritusväkivaltaa. Pidimme Kurttilan asennetta rasistisena ja vääristelevänä. Tapauksia pitäisi lähestyä keskustelemalla eikä rajulla huostaanotolla, joka vahingoittaa lapsia ja perheitä enemmän kuin väitetty kuritusväkivalta. Edelleen juuri venäläiset äidit joutuvat Suomessa muista poiketen poikkeuksellisen erikoisiin ja epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin. Suomen ja Norjan lastensuojelu on usein Venäjän median ja viranomaisten hampaissa. Myös Tshekin tasavalta on kritisoinut jyrkästi länsimaista, erityisesti norjalaista lastensuojelua. Ruotsin tilanne ei juurikaan kosketa Venäjää, koska siellä maahanmuuttajia on enemmän Valkovenäjältä, Ukrainasta ja Latviasta. Sen sijaan Suomi ja Norja ovat Venäjän naapurimaita, joissa on paljon kokonaan tai osittain venäläisiä perheitä. Totesimme, että yhteistyötä pitäisi kehittää Venäjän lapsiasiamiehen säännöllisellä keskusteluyhteydellä Moskovassa toimivien lähetystöjen diplomaatteihin. Myös vierailuja pitäisi järjestää aktiivisemmin.